...unohtumattomissa hetkissä

Lasten joogasta ja sen mahdollisuuksista arjessa (Hengitän lempiväriä -harjoitus)

Kirjoitan tähän muutaman sanan lasten joogasta ja yksilöohjauksen mahdollisuuksista. Oulussa on mahdollista varata lapsille yksilöohjausta joogassa. Ohjaukset ovat kestoltaan 30-45 min. Lisätiedot varauksista info@joogaurinkolapsi.fi

Lasten joogaa sovelletaan aina lapsen tarpeita kuunnellen. Yksilöohjaus suunnitellaan siten, että se on riittävän helppo ja mukava tapa lapselle tutustua lasten joogan maailmaan.  Se myös haastaa lapsen kehoa ja mieltä kevyesti. Liian vaikeita asioita ei harjoitella, vaan aloitetaan helposta ja lyhyestä harjoituksesta. Harjoitusta ohjaavat leikkimielisyys, keveys ja lapsen toiveet siinä hetkessä.  Ohjaus toteutetaan lapsen sen hetkistä tilaa kuunnellen.

 

Henkilön JoogAurinkolapsi kuva.

Yksilöohjaus mahdollistaa yksilöllisemmän ohjauksen ja tuntien sisällön suunnittelun vastaamaan lapsen sen hetkiseen tarpeeseen. Yksilöohjauksessa voidaan hyödyntää sekä lasten joogaan, satujoogaan että mindfulnessiin perustuvia lyhyitä harjoituksia, joita lapsi voi myöhemmin toistaa halutessaan myös itsenäisesti esim. jännittävässä tilanteessa rauhoittaakseen itseään tai vahvistaakseen keskittymisen tasoaan arkisissa asioissa tai koulutehtävien tekemisessä. Harjoituksia voidaan tehdä arjessa myös yhdessä aikuisen kanssa, mikäli vanhempi osallistuu yksilöohjaukseen lapsen kanssa.

 

 

 

Henkilön JoogAurinkolapsi kuva.

TELEPORTAALIN KAUTTA YHDESSÄ AVARUUTEEN

 

Lapsen keho ja mieli ovat herkässä kehitysvaiheessa ja siksi joogan osuus yksilöohjauksesta ei ole kovin pitkä. Harjoitukset pidetään kevyenä ja liikkeet valitaan lapsen motorisiin taitoihin sopiviksi ja ne tehdään yhdessä siten, että ne tukevat motoristen taitojen kehittymistä.  Leikin ja liikkeen avulla tarjotaan lapselle mahdollisuus tutustua omaan kehoon ja sen rajoituksiin ja mahdollisuuksiin, mutta myös tuetaan mielen hyvinvointia leikkimielisillä harjoituksilla. Tarkoitus on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä positiivisella tavalla ja tarjota siihen sopivia harjoituksia sopivassa määrin kuormittamatta lapsen kehoa ja mieltä.

 

Joogan positiiviset vaikutukset vaikuttavat kehoon ja mieleen niitä vahvistaen ja tukien. Joogalla voidaan lisätä kehon liikkuvuutta ja voimaa, tukea kehotietoisuutta ja kehonhallintaa sekä liikkeen optimaalista tuottamista, tukea positiivisen minäkuvan muodostumista ja, vahvistaa ja harjoittaa keskittymisen tasoa ja samalla harjoittaa keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan ja tukea näin läsnä olon harjoittelua.

 

Joogalla ja hengityksellä voidaan rauhoittaa kehoa ja mieltä ja samalla ne tukevat myös lapsen tunne-elämän kehitystä. Joogaharjoituksia voidaan soveltaa myös tunnetaitojen harjoittelemiseen ja tunteiden tunnistamiseen, kohtaamiseen ja työstämiseen.

 

Lasten jooga- ja mindfulnesskortteja (Yoga Pretzels + Mindful Kids)

Joogaharjoitukset rauhoittavat ja purkavat levotonta mieltä ja vähentävät näin ollen levottomuuden kokemista. Kuormittava olotila voi tuntua sekä kehossa että mielessä ja se voi ilmentyä arjen toimissa erilaisin tavoin sekä lapsessa että aikuisessa.  Kuormitusta voidaan kokea mm. kiireisestä arjesta, koulutehtävistä, kaverisuhteista, perheen tilanteesta, ympäristön tuottamista ärsykkeistä, älylaitteista tai jatkuvasta aktiivisuudesta.

 

Lapselle voidaan opettaa satujoogan avulla rentoutumista ja pysähtymistä turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Lapsen harjoitellessa näitä taitoja, on hyvä sallia lapsen liikuttaa tarvittaessa kehoaan, pitää silmät avoimena ja pitää rentoutumisen harjoitukset lyhyinä hetkinä. Lasta ei voi eikä saa pakottaa olemaan paikallaan rentoutumisessa. Jokainen lapsi tutustuu ja harjoittelee rentoutumista omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Lyhytkin pysähtymisen hetki voi olla lapselle aivan riittävä. Joskus aikuisen lähellä oleminen tai kevyt kosketus jalkateriin voi tukea ja helpottaa lapsen rentoutumisen kokemisen harjoittelemista. Kosketukseen osallistuminen on myös lapselle vapaaehtoista ja lapsella on halutessaan lupa kieltäytyä siitä.

 

LEVOTTOMUUS – SISÄINEN OLOTILA

Levottomuuden kokeminen voi olla vähän niin kuin sellainen jatkuva voimakas säätila, joka ei hellitä otettaan missään vaiheessa päivää. Sitä voisi kuvailla vaikkapa myrskynä (tai sitten paikallaan oleva seisova ilma, jos se sopii paremmin kuvastamaan levottomuutta, mikä tuntuu sopivimmalta), joka on koko ajan päällä. Jos myrsky on koko ajan päällä, voi arjessa oleminen ja toimiminen olla haastavaa sekä lapselle että aikuiselle. Ja jos sitä myrskyä ei pysty itse ollenkaan säätelemään, siitä tulee helposti kuluttavaa. Siitä voi tulla myös ihan luonnolliselta tuntuva jatkuva olotila. Myrsky voi olla arkea kuvaava tila. Koko ajan on kierrokset tosi isoina. Mennään eikä meinata ja pysähdytään vasta illalla sänkyyn mennessä. Missään vaiheessa ei pysähdytä tai hiljennetä tahtia. Nukkumaan menokin saattaa olla suuri suoritus, joka tehdään ripeällä tahdilla. Nukahdetaan myrksyn silmässä ja odotetaan aamua ja astumista siihen samaan tuttuun myrskyn silmään. Kiireettömyys voi olla vierasta.

Kiireettömyyttä voisi kuvastaa yhtä hyvin hento kesäsade tai aurinkoinen lämmin syysilta, jossa hetki kuulostellaan sadepisaroiden osumista ikkunaan tai tunnustellaan, miltä auringon säteet tuntuvat osuessaan iholle sitä lämmittäen. Siinä samassa hetkessä lapsi voi hakeutua aikuisen syliin, jossa hengitetään muutama hengitys samassa tahdissa ja ollaan vaan osana tätä kaunista hetkeä. Kiireettömyyttä voi harjoitella, sitä voi kokeilla, miltä se tuntuu hetkittäin. Myrskystä voi astua halutessaan ulos ainakin hetkeksi. Halutessaan voi palata myrskyyn, jos se tuntuu luonnollisemmalta. Vierailuja hitaissa kesäsadepäivissä voi lisätä arkeen tiedostamalla ensin siihen olevan jonkinlaista tarvetta ja sitten etsiä arjestaan asioita ja tapoja, joilla toteuttaa tätä kesäsadetta yhdessä lapsen kanssa.

Lapset ja nuoretkin kokevat levottomuutta/kuormitusta elämässään ja se voi ilmentyä esim. levottomana käyttäytymisenä, kiukkuna, nukahtamisvaikeuksina tai vetäytymisenä. Aikuisen tehtävä on huomata ja tiedostaa lapsessa mahdollisesti esiintyviä kuormittumiseen liittyviä toimintatapoja ja tarjota lapselle mahdollisuus levollisuuden kokemiseen, niihin kesäsadepäiviin tai niiden harjoittelemiseen arjessa. Lasten joogassa ja satujoogassa tehtävät harjoitukset vähentävät lapsen kehossa ja mielessä esiintyvää kuormitusta ja voivat vähentää esim. levotonta käyttäytymistä arjessa tai helpottaa nukahtamista ja parantaa unenlaatua. Illalla tehtävät rauhoittavat satujoogaharjoitukset tukevat lapsen nukahtamista kesäsateessa ja voivat hiljentää myrskyä yön ajaksi. Aamulla voi olla virkeämpi ja levänneempi olo. Lapsi voi joogan avulla myös oppia säätelemään omia reaktioitaan arjessa. Aikuinen voi harjoitella myös omassa arjessaan levollisempaa olemista tekemällä esim. satujoogaan tai mindfulnessiin pohjautuvia harjoituksia itsenäisesti ja yhdessä lapsen kanssa.

 

Lapsella tai nuorella ei välttämättä ole vielä taitoja rauhoittaa itseään saatikka tunnistaa tai nimetä hänen mahdollisesti kokemaansa stressiä/levottomuutta. Lapselle voidaankin pikku hiljaa opettaa läsnä olon taitoja erilaisin harjoituksin ja tarjota mahdollisuutta kiireettömämmän ja iloisemman arjen kokemiseen. Aikuinen voi opettaa ja jakaa näitä taitoja lapselle omalla läsnä olollaan arjessa. Läsnä oleva aikuinen mahdollistaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden astua kehollaan ja mielellään rauhallisuutta, levollisuutta ja iloa tarjoavaan ilmapiiriin. Lapsi voi kokea jo pelkästään tällaisen ilmapiirin hänen sisintään rauhoittavaksi. Läsnä oleva aikuinen lapsen arjessa tarjoaa lapselle myös turvallisuutta ja tukea lapsen kokiessa erilaisia tunteita tai haasteita elämässään. Myös leikki ja ilo ovat helpommin käsin kosketeltavissa ja koettavissa arjessa, jossa aikuiset ovat toimissaan ja ajatuksissaan läsnä. Lasten jooga ja satujoogaharjoituksilla voidaan myös tukea ja vahvistaa lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen toteutumista.

 

HENGITÄN LEMPIVÄRIÄ – harjoitus lapsille ja nuorille

Hengittäminen on luonnollinen tapa olla olemassa. Hengittämistä voi myös harjoitella. Sen äärelle voi hetkeksi pysähtyä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.

Istutaan yhdessä alas. Hengitetään nenän kautta sisään ja ulos. Voit ensin näyttää lapselle, miten itse hengität ensin nenän kautta hieman syvempään sisään ja sitten ulos. Lapsi voi kokeilla sen jälkeen ohjatusti – hengitetään yhdessä ensin sisään ja sitten ulos. Hengitys kulkee nenän kautta sisään ja ulos. Toistetaan muutama kierros silmät auki.

Jatketaan ja kokeillaan hengitystä silmät kiinni muutama kierros. Avataan silmät ja voidaan kysyä lapsen sen hetkistä olotilaa? Lasten joogakorteissa (Yoga Pretzels) hengittämisen on kuvattu viittavaan karhun kokemaan rauhallisuuteen ja levollisuuteen talviunilla. Tätä voi hyödyntää kuvaillessa lapselle hengittämisen vaikutusta olotilaan. Se lisää rauhallisuutta ja voi vähentää esim. jännitystä.

Kun olette käyneet yhdessä lapsen kanssa läpi nenän kautta sisään ja ulos hengittämistä voitte kokeilla Hengitän lempiväriä harjoitusta.

Istutaan edelleen ja kysytään lapsen sen hetkistä lempiväriä. Lapsi valitsee värin ja sen jälkeen voitte jatkaa harjoitusta kuvailemalla lapselle, että sisään hengityksellä hengitetään lempiväriä nenän kautta sisään. Hengitetään ulos ja taas sisäänhengityksellä lempiväriä sisään. Muutama kierros näin ja sen jälkeen voi halutessaan lisätä harjoitukseen, että väriä hengitetään myös ulos uloshengityksellä.

 

Harjoitusta voi vielä jatkaa siten, että sisäänhengityksellä lempiväri kulkeutuu koko kehoon. Keho täyttyy lempiväristä ja hengitystä voi jatkaa esim. 3 kierrosta (3 sisään ja 3 ulos) ja lopuksi uloshengityksen jälkeen avataan silmät (väri voi myös poistua kehosta lopuksi uloshengityksellä, jos ei haluta sen jäävän kehon sisään).

Lopeta edellinen harjoitus/vaihe selkeästi ennen kuin aloitat tai siirryt seuraavaan vaiheeseen ja ohjeista lapselle sanallisesti, mitä tapahtuu seuraavaksi ennen kuin aloitatte uutta harjoitusta. Rauhallinen rytmi luo turvallisuutta. Jos huomaat harjoituksen olevan liian haastava lapselle, anna harjoituksen jäädä hautumaan tai helpota sitä lapselle sopivaksi.

Kokeile harjoitusta myös itsenäisesti, että tiedät miltä hengittäminen ja hetkeen pysähtyminen tuntuu kehossa ja mielessäsi.

Hengittämisen harjoittelu on hyvä tehdä lapselle riittävän helpoksi ja pilkkoa se vaiheisiin. Jollekin istuminen koko kuvailemani harjoituksen ajan on helppoa ja jollekin toiselle se tuntuu liian haastavalta. Jos istuminen paikoilleen hetkeen tuntuu liian haastavalta, voi olla hyvä tehdä ensin lapsen kanssa kehoa ja mieltä purkavia harjoituksia. Kun lapsi on saanut purkaa kehollisen ilmaisun avulla ylimääräistä energiaa, voi edellä kuvailemani hengityksen harjoitteleminen olla helpompaa ja mukavampaa. Aikuinen voi tuntosarvillaan kuulostella lapsen tilaa ja tarvetta sen hetkiselle toiminnalle ja tarjottava sen mukaan asioita ja harjoituksia, jotka tukevat ja palvelevat lapsen hyvinvointia hetkessä.

 

 

 

 

 

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
0Email this to someone
email